Maksuton perusterveydenhuolto

Kuulen usein väitettävän, että Suomessa on maksuton terveydenhuolto. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vaikka Kela korvaa loput, alkuvuosi on monelle kroonisesti sairaalle kituuttamisen aikaa. Vuonna 2020 terveydenhuoltoon liittyvien matkojen omavastuu on 300 euroa, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon käyntien maksukatto 683 euroa ja lääkkeiden omavastuu 577 euroa.

Kymmenen vuoden takaisessa OECD-maiden vertailussa Suomen terveydenhuolto oli neljänneksi eriarvoisinta (Puolan, Yhdysvaltojen ja Espanjan jälkeen), eikä meno ole sen jälkeen muuttunut. Lääkärikäyntien määrä on Suomessa suoraan tuloluokkaan verrannollinen, vaikka suurituloiset ovat pienituloisia terveempiä. Tästä voi päätellä, että pienituloiset jäävät vaille tarvitsemiaan terveyspalveluja. Väliinputoajia ovat erityisesti työttömät, pätkätyöläiset, iäkkäät ja kroonisesti sairaat.

Ironista on, että juuri terveet pärjäävät koulutus- ja työmarkkinoilla, jossa tarjolla on maksuton opiskelijaterveydenhuolto tai työterveyshuolto. Sillä välin terveysongelmien kanssa kamppailevat iäkkäät ja ilman työtä tai opiskelupaikkaa jääneet ihmiset maksavat lääkärikäynneistään. Tuntuu kohtuuttomalta kurittaa jo ennestään kurjassa asemassa olevaa ihmistä. Siksi Kirkkonummen perusterveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

Terveys ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen asia, että pelkkä terveydenhuollon maksujen poistaminen parantaisi suomalaisten terveyttä. THL:n mukaan suomalaisten terveys on kyllä viime vuosina mennyt keskimääräisesti parempaan suuntaan, mutta todellisuudessa terveys ei jakaudu tasaisesti kansalaisten kesken. Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin mukaan terveyteen vaikuttavat esimerkiksi sukupuoli ja ammatinvalinta. Suurimmat terveyserot ovat kuitenkin silloin, kun niitä vertaillaan tulojen perusteella. Suoraan sanottuna: rikkaat ovat köyhiä terveempiä ja varallisuus määrittää terveyttä enemmän kuin mikään muu mittari.

Samaisessa raportissa selitykseksi eri tuloryhmien terveyseroille esitetään muun muassa köyhyyden aiheuttamaa pitkäkestoista stressiä, joka voi altistaa riskialttiille käyttäytymiselle ja epäterveellisille elintavoille. Köyhyys on salakavala sairastuttaja, jonka vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin on lukuisia tutkimuksia. Terveyden epätasa-arvoiseen jakautumisen ei siis vaikuta pelkästään terveydenhuollon saatavuus, vaan varallisuuden jakautuminen ylipäätään.

Terveys ja terveydenhuolto eivät ole muusta elämästä irrallisia osa-alueita, joten pienituloisten suomalaisten terveyden kohentamiseen voi käyttää myös muita tulonsiirron muotoja. Sanotaan ei eläkkeiden leikkauksille, aktiivimalleille ja kuntalisän poistolle. Helpotetaan opiskelijoiden työssäkäyntiä ja taataan kaikille ilmainen perusterveydenhuolto. Parhaimmillaan terve ihminen luo yhteiskunnassa uusia innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia ympärilleen.

Katja Ylisiurua, Kirkkonummen Vasemmiston kuntavaaliehdokas & Sinja Ylisiurua, tukiryhmäläinen