Vauvavuosi Kirkkonummella

Tällä viikolla tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun esikoiseni saapui perheeseemme. Samana vuonna muutimme Helsingistä Kirkkonummen Porkkalaan. Kunta ja sen palvelut ovat yllättäneet perheemme sekä positiivisesti, että huonommalla tavalla.

Neuvolapalvelut ovat olleet niukkia puhelinaikoja lukuun ottamatta erinomaiset. Palvelu on ollut joustavaa, ystävällistä ja nopeaa joka kerralla. Uusille neuvolatiloille on kuitenkin huutava tarve ja siksi toivon, että hyvinvointikeskus pysyy aikataulussaan. Nykyisissä tiloissa asioiminen on haastavaa, sillä rappusia, painavia ovia ja huonoa sisäilmaa riittää rakennuksen täydeltä.

Pääsimme nauttimaan kansalaisopiston kurssien tarjonnasta vauvan kanssa koronakriisin alkuun saakka. Uimahallilla järjestettävät vauvajumpat kärsivät samasta ongelmasta kuin neuvola: nukkuvaa vauvaa ei saanut tuoda vaunuissa sisälle edes kahvioon asti. Neuvottelimme viikkokaupalla kunnan kanssa ja lopulta vaunut saatiin sisälle. Kahvihetket vietettiin kuitenkin jatkossa paikallisten yrittäjien ravintoloissa, joihin olimme aina erittäin tervetulleita.

Palasin elokuun alussa töihin ja se tiesi sitä, että lapselle oli etsittävä hoitopaikka. On todella harmillista, että alle 1-vuotiaille ei löydy perhepäivähoitopaikkaa kunnan puolelta vaan ainoa vaihtoehto on etsiä yksityinen palveluntarjoaja. Kunnalta kerrottiin, että yksityinen on aina kalliimpi, mutta näin ei ainakaan meidän perhepäivähoitajan kohdalla ole käynyt. Toivottavasti pienten lasten hoitoon saadaan jatkossa enemmän vaihtoehtoja myös kunnan puolelta.